Tässä vuosien saatossa on seurannut maastopyöräilijöitä ja huomannut, että porukka jakautuu kahteen "leiriin". Voitaneen yleistää myös maantiepuolelle....
Toiset haluavat ajaa tunnin-kaksi, jossain päin sanotaan, TÄYSIIII. Eli mennään vanteet kolisten ja henki pihisten.
Toinen ryhmä haluaa ajella rauhallisemmin, eikä saa alle neljän tunnin lenkistä vielä mitään tyydytystä. Eli tällainen rento vaeltelu-tyyli.
Itseni tunnistan jälkimmäisen ryhmän kannattajaksi. Olen ollut sitä koko ikäni.
Pari viime viikonloppua olen toteuttanut tätä mantraa.
Edellis vkl ajeltiin yhteislenkkinä 80 km ja vkl yhteensä 120 km.
Viime vkl ajelin yksin 100 km lenkin ja vkl yhteensä 150 km.
Tuo satasen lenkin ajoin "yhdeltä istumalta" eli lukot eivät auenneet kertaakaan polkimista.
Maantie"miehet" nauravat noille kilometrimäärille, mutta ainakin itselle, ovat jo ihan hyviä tuntimääriä maastoon.
Eli Haanjaan valmistautuminen on aloitettu, puolitosissaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti