Vuosi on päässyt pyörähtämään alkuun.. Eipä voi
sanoa, että perinteisesti. Lumi loistaa edelleen poissaolollaan……
Loppiaisviikonloppuna tuli avattua tämän vuoden
pyöräilykausi. En muista, että jo tässä vaiheessa olisi koskaan ollut ajettuna
toista sataa kilometriä. Lauantain lenkki oli sitä normaalia ”tappelua”
typeryyttä vastaan Pyöräilyä ei meinannut saada rennoksi ja poluilla ajotaidon
tuntui kadottaneen tyystin. Sitten äkkiä, noin 40 km kohdilla ajo vain alkoi
tuntua siltä, miltä pitääkin ja alkoi taas hymyilyttää. Loppiaismaanantaina tuo
helppous löytyi neljän kilometrin jälkeen. Siitä eteenpäin oli sellainen Matti
Heikkisen ”pölhö päivä” (ilman lopun oksentamista!). Kylläs tiedätte… Teki mitä
teki, tuskin edes hengästyy. Matkan varrelle sattuneet pari mäkeäkin meni ”isolla
rieskalla” heittämällä ylös. Kyllä pyöräily oli kivaa!!!
Samalla on tullut koeajeltua pari uutta varustetta.
Shimano SH-MT91
Uudet Simanon ajokengät tuntuvat varsin hyviltä. Eipä jalat enää ole palelleet, vaikka ei vielä ole pakkasissa päässyt kokeilemaankaan. Mutta jollain lailla jo näen itseni, ”vaelluskenkieni” kanssa Pöyrisjärven seuduilla, ensi kesänä….
Toinen liittyy näkemiseen.
2014
Tässä on taas ollut aikaa mietiskellä tulevaa
vuotta. Sen verran motivaatiotakin liikkumiseen on hankittu, että varasin
majoituksen Tahkolta ja Syötteeltä. Vielä kun uskaltaisi ilmoittautua…. Ja
mille matkalle… Vai jättäisikö pyörän ”vahingossa” kotiin ja tulisi
tapahtumapaikalle ”turistina”. Ottaisi rennosti ja menisi reitin varteen
huutelemaan asiattomuuksia. Kuulostaa sekin varsin hyvältä vaihtoehdolta… Ja
tietysti siinä sivussa nauttisi laihdutusjuomaa… Nyt taisi mennä vähän sisäpiirin
vitsin puolelle. Yritetäänpä vähän avata. Vaimon kanssa katseltiin eräänä
iltana televisiota ja kun kolmannen kerran tuli mainos ”Konjakki” nimisistä
laihdutuspillereistä, mekin päätimme aloittaa heti ”laihiksen”. Kun siihen
hätään ei ollut pillereitä tarjolla, haettiin lääkettä kaapista nestemäisenä.
Näin helposti sitä sai joulun aikana kertyneet kilot kyytiä…. Ja tuli ihan hyvä
mielikin… Tulee vielä mieleen juttu ”koskenkorva-dieetistä”, mutta antaa nyt
olla… En viitsi saattaa jotakuta tipatonta viettävää kiusaukseen…
Pari laihdutusvalmistetta....
Motivaatio on kyllä majoitusvarausten jälkeen ollut
nousussa. Olen herätellyt taas, jo viime vuodesta tuttua ”Paavo Nurmiharjoittelua” ja kävelyä töihin, 2,5 tuntia/sivu. Siinäkin oli tietysti hyvä
aloitus: Satoi vettä koko matkan. Mutta mitäpä se nykyisellä core-tex kaudella
sitten haittaakaan.
Myös spinning on kutsunut ja pari päivää sitten perjantaina
tuli vedettyä kovin 1h 45min siinä lajissa. Piti jo pari kertaa ”vannoa”
Kinahmin nimeen, ettei olisi luovuttanut. No… Vielä olisi ollut varaa kiristää
El Grandella tai ylivertaisella Syötteellä. Tarkoitus olisi yrittää käydä tämä
kevät aktiivisemmin polkemassa ja katsoa, onko siitä jotain hyötyä. Tuskin
haittaakaan…
Samoin tämän kesän suunnitelmiin kuuluu mahduttaa
tai elvyttää vanha rakkaus. Inkkarilla melonta. Sekä vaimo, että minä tunnumme
taas kaipaavan kivoja erämaajokia ja helppoja koskipaikkoja…… Jos joku haluaa lähteä ”viemään”
meitä esim. laskemaan Vaikkojokea Kaaville, voi yrittää houkutella….
”Let's be careful out there”
Jotkut ehkä muistavat tuon, Hill Street Bluesin
ylikonstaapelin lauseen aamun käskynjaon lopuksi. Tähän kevyenä aasinsiltana
voisi kertoa paikallisessa lehdessä olleen yleisönosasto kirjoituksen.
Mistähän johtuu, että heti alkoi syyttävä sormi
osoitella minua??? Jouduin kuitenkin toteamaan, etten voi olla minä, koska
lamppuni valaisee tietä VAIN 300 metriä……