Näyttää olevan yleisenä tapana tehdä näin vuodenvaihteessa
pientä tilinpäätöstä. Miettiä mennyttä ja suunnitella tulevaa. Heittäydytäänpä
tähän leikkiin mukaan….
2013
Mistään liikkumisieni kokonaismääristä ei oikein ole kovin
tarkkoja lukuja esittää. En nyt niin ”mittarin” kanssa ole aina ollut matkassa.
Maastopyörällä tuli oltua liikkeellä noin 440 tuntia. Tässä luvussa on kylläkin
jo myös taukoja, eli voisi puhua ”brutosta”. Hiihdeltyä tuli ”muutama sata”
kilometriä, lumikenkäiltyä ja metsässä käveltyä koirien kanssa ”muutama sata”
kilometriä. Niin ja keväällä kilpurillakin ajelin n. 10 tuntia hallissa.
Siinäpä ne vuoden liikunnat ovat pääpiirteittäin. Harjoittelustahan ei oikein
voi tällainen PK-narkkari puhua…..
Missäs sitä sitten tuli oltua…
Tour de
Tampere (80 km)Korso marathon (60 km)
Jukolan viesti (13 km)
Tahko MTB (60 km)Syöte MTB (60 km)
Tähtisadeajot (60 km)
Haanja MTB (100 km)Mammuttimarssi (146 km)
Kaikista näistä tapahtumista on jo jotain täällä blogissa
kirjoiteltu, etten ala niitä sen kummemmin käymään läpi.
2014
Nytpä tuleekin sitten vaikeampaa pohdiskeltavaa… Pitäisi
pystyä päättämään onko kilpailija, kuntoileva kilpailija, kilpaileva kuntoilija
vai kuntoilija. Tätä on tullut pohdittua pitkään loppuvuodesta. Pari valaisevaa
esimerkkiä….
Aikoinaan lehtimies, valmentaja ja tanssittaja Jouko ”Jokkeri”
Elevaara, tuo Suomalaisen kestävyysjuoksun takapiru 80-luvulta, määritteli
urheilijan näin: ”Kun lenkkipolulla saat kiinni 38 numeron perän, ahdettuna 34
numeron trikoisiin, urheilijan on pakko mennä ohi.” Tämä
tuo vastauksen, etten nyt ihan täysverinen urheilijakaan ole.
70-luvun lopun Jurva-Muu Maailma ampumahiihtoviestien
valmentajavelho Yrjö ”Ylli” Kotala taas määritteli urheilijan aikoinaan näin: ”Urheilijalla
täytyy olla sellainen luonne, että jos pimeänä marraskuisena iltana
vastaantuleva rekka-auto lennättää ”napollisen” lumisohjoa päin naamaa, häntä
vain hymyilyttää.” No tämä tuli muutama
vuosi sitten kokeiltua…. Keväällä puolisulalla öljysoratiellä takaa tuleva
turverekka yritti ottaa ohjaustangon päästä tupen ja lennätti jääsohjoa kohti.
Tästä hämmästyneenä väistäessäni vielä horjahdin ojaan. Sieltä ylös kömpiessäni
ja suolaista, turpeella maustettua sohjoa suusta syljeskellessäni, en oikein tiennyt
olisinko itkenyt vai nauranut. Eli tämäkään ei oikein antanut vastausta
kysymykseen….
Kilpailija?? Ei
missään nimessä. Ei enää niin kiinnosta harjoitella. Pidän enemmän itseäni ”vaeltelu”
maastopyöräilijänä, jota ei enää harjoittelu, sanan varsinaisessa merkityksessä,
kiinnosta.
Kuntoilija?? Ei
oikein osu tämäkään. Kuljen kuitenkin kilpailunomaisissa tapahtumissa ja vähän
tulee yritettyä kiusata kavereita.
Kuntoileva kilpailija
vai kilpaileva kuntoilija??? Taidan olla enemmän jälkimmäinen…. Kuntoilu on
pääasia ja satunnaisesti käyn kilpailuissa. Tämä on ehkä henkisesti ja
fyysisesti se kaikkein huonoin vaihtoehto. Kun lähes kaikki liikkuminen on PK
alueella, ne harvat kilpailuvauhti ”yritykset” tuntuu tuplasti pahemmilta,
koska ei ole opettanut kehkojaan kovempaan menoon. Pitäisikö ehkä unohtaa nuo
60 km tapahtumat ja tuplata matkat??? Nyt pystyisi ainakin itselleen perustelemaan,
ettei ole tarvetta lähteä vauhdilla hulluttelemaan. Pääpaino olisi läpi pääsemisessä.
Hmmmm…. Se voisi olla tässä….. Se vuoden 2014 ”punainen lanka”…. Niin, ja
Haanjaanhan on jo ilmo vetämässä. Olisiko tänä vuonna 100 mailia????
Kalusto…
Aikomuksena oli hommata ensi kesäksi 29” täysjousto. Mutta
sitten taas aloin pohtia….. Jos aikomuksena on vain ”ajella”, mihin todella tarvitsen
”kisakireää” 29:ä???? Luotettavaksi todetulla ”Spessulla” pärjään ne ajot,
joita pääasiassa ajan. Jos oikein miettii, pitäisikö ostaa ”läskipyörä”. Se
voisi olla se, joka sopisi omiin ajoihini paremmin. Enemmänkin leikittelevää
ajelua, ilman sen suurempia vauhti ”paineita”. Taitaa olla parempi jäädä tätä
mietiskelemään…..
Vielä pari seikka, nykyisen pyöräni eduksi. Vanhan miehen on
jo pakko käyttää ”kaikki keinot”. Limen vihreä pyöräni herättää kuulemma
joissain naisissa Uhhh… ilmiön. Siihen lisäksi kun vielä ostaa itselle kireät
pyöräilyhousut, kaikki mahdollinen on tehty……
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti