Hulluja huitojia....

 

Me Pohjalaiset saatiin taas viime viikon lopulla ansiotonta arvonnousua. Joku raivostunut Seinäjokinen hiihtäjä oli huitaissut sauvallaan jotain tätiä ladulla.

Siitä olen varmaankin monien kanssa samaa mieltä, että riitatilanteessa ”sanan säilän” pitää riittää. Toiseen ei saa käydä käsiksi. Ja piste! Siitä mitä sitten TODELLISUUDESSA on tapahtunut, voidaan olla montaa eri mieltä. Mediahan on kertonut vain naisen kertomuksen asioitten kulusta.

Olen yrittänyt elää niin, etten tällaisissa asioista muodosta (enkä kerro) mielipidettäni, ennen kuin olen kuullut kumpaisenkin osapuolen kertomuksen. Myönnän kyllä, että olen joskus jopa joutunut kärsimään ”puolueettomuudestani”, kun toinen osapuoli on vaatimalla vaatinut nielemään hänen näkemyksensä asiasta. Vaikka en tunne, enkä tiedä, enkä ainakaan puolusta hiihtäjää, voihan olla että tapahtuma onkin mennyt näin: Mieshenkilö on lasketellut alamäkeen ja yhtäkkiä mutkan takana on ollut lapsi suksineen ladulla ja kävelevä nainen väistökaistalla. Ohi laskiessaan ja varoituksia huutaessaan on horjuvalla tasapainollaan ohittaessaan, vahingossa sauvalla huitaissut ladulla jähmettyneenä seissyttä tätiä……

Hmmm… Ehkäpä ei koskaan saada selvitettyä totuutta tästäkään asiasta. Mutta Sori… Median luomaa vastakkainasettelua en nyt, ainakaan vielä, usko.

Jäädään nyt odottelemaan uutista, koska ”läskejä” aletaan ajamaan pois latu-urilta. Ei meistä pyöräilijöistäkään kaikki niin huomaavaisia ole…..

 

Palautetta…..

Myös me maastopyöräilijät joskus joudumme tilanteisiin, joissa suoraa palautetta tulee. Teki sitten itse niin tai näin. Koskaan ei ole hyvä…. Ajamme aivan väärässä paikassa, olemme vallannet kaikki kulkuväylät, emme varo ketään…..yms.

 

Itse olen (aikakin viimeiset kymmenen vuotta) yrittänyt pärjätä ystävällisyydellä. Aika monta kiitosta olen jakanut minut huomioiville ja monesti kertoillut, että eiköhän me tänne reitille kaikki sovita.

Joskus tuntuu vain tuo muitten huomaavaisuus olevan koetuksella. Viimeksi noin kaksi vuotta sitten jouduin naisporukan (ANTEEKSI NAISET!) hampaisiin. Palautetta tuli niin, että minunkin piti ryhtyä järeämpiin vastatoimiin. Kun oikein kaikkein hunajaisimmalla äänellä vastaa vaan: ” Oikein hyvää päivänjatkoa vaan teillekin…” ja poistuu paikalta, niin tavallisesti vastapuoli häkeltyy niin, että ehtii poistua paikalta, ennen seuraavaa ”ryöppyä”….

Sukupolven varmaankin täytyy vaihtua, ennen kuin tulee muutos näihin: ”Minulla on myös oikeus kulkea tässä”, ”Tämä on rakennettu myös minun maksamilla verovaroilla”, ”Tämä on nyt varattu VAIN MINUN käyttööni”.

Koska taas huomaavaisuus ja toisten huomioiminen tulee muotiin???

 

Kielletään kaikki….

Nykyisin myös tuntuu siltä, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua.

Loistava esimerkki tuli Ilmajokisesta Käpälämäen päiväkodista. Lähes kaikista kielloista luovuttiin…

Nyt olisi jollain ”kukkahattutädillä” taas töitä. Onhan se ihan kamalaa kun pulkkamäkeäkin saa nykyisin laskea ilman kymmenen kohdan kieltolistaa. Lapsiparat joutuvat ihan itse miettimään asioita ja niitten järkevyyttä.

 

Mitä enemmän näitä ajatuksia omassa päässään pyörittelee, siltä syvemmälle metsiin haluaa ajelemaan. Ai niin… Siellä on metsähallitus kieltänyt ajelun….

 

Läskiä, läskiä…..

Menneenä lauantaina oli taas Seinäjoella ”läskien” koeajopäivä. Supersport ja Menopelimarket ajattivat huippukalustolla. Suunnattiin siis vaimon kanssa maastopyörälenkki sinne suuntaan.

Ja onhan se aina kiva ajella ”mersulla”, kun tietää ettei itsellä olisi varaa kuin ”ladaan”.

 

 

Tällä hetkellä asuu meikäläisessä tupla pelko.

1.       Pelkään, että ensimmäinen ”läski” on hiipimässä taloon.
2.       Pelkään, että sen runkokoko on S.