Monet lienevät sirrtäneet kellonsa kesäaikaan. Minulla näytti jääneet kello siirtämättä ja talviaika jatkuu... Polutkin olivat sen verran lumiset, että pyöräily jäänee vähän vähemmälle.... Yritetään siirtää kelloja kesäaikaan, sitten ensi viikonloppuna.
Aloitus oli aika "raaka". Päivällä 50 km hiihtoa ja iltasella vielä vajaat parikyppiä, verrytellen saunalenkkinä.
Seuraavat pari päivää menivät lumikenkäillessä. Nyt taas joku nauraa.... Luokittelisin kutenkin senkin jonkinlaiseksi liikunnaksi, ainakin näillä korkeuskäyrämäärillä.... Seuraavana päivänä oli sovittuna erään kaverin kanssa tapaaminen Levillä. Nooo.... Täältä Ylläkseltä on juurikin sopiva hiihtomatka sinnepäin :-) . Tunnustan, että jätkä alkaa vanhuuttaan pehmetä... Kun maailmaa oli parannettu pitzan ja olusen ääressä, ei enää tehnyt mieli hiihdellä takaisin.....
Tämä päivä otettiinkin vähän kevyemmin. Vasemman jalan polvi alkoi huomautella pienestä levon tarpeesta. Siispä muutaman tunnin hengailu lumikengillä, auringonoton teemalla, sopi kuvioon täydellisesti.
Vaikka tällä hetkellä tuntuu elämä hymyilevän auringon kannsa kilpaa, mietityttää... Toisaalta haluaisi jäädä vielä hetkiseksi tänne. Toisaalta mieli halajaa jo kotiin. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto tuli kuvioihin, kun sain erään puhelun. Uusi pyöräni on kuulemma saapunut ja haettavissa...
Kaverit hivenen kateelisina ihmettelivät, miksi aina tulen keväällä pohjoiseen. Epäilivät jopa, että voisi olla muitakin, kuin liikunnallisia syitä. Korjasin asian heti... Vaikka en kuljekaan tuolla metsällä aseen kanssa, tiedän että ruska-aikaan on "kanalintujen metsästysaika". Tarkka lukija ehkä jo huomasi jujun. Tuo lausahdus toimii molemmin päin. Jos päivällä jahdataan kanalintuja aseitten kanssa, iltasella "soittoruokaloissa" roolit vaihtuvat ja metsästäjistä tulee saalista......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti