Jännityksen loppu, vai sen alku.....

Tunnustetaan, tunnustetaan... (miksiköhän tuo "fraasi" esiintyy kirjoituksissani niin usein?)
Nyt loppui "pokka". Niin monelta olen jo asiasta kuullut ja itsekin asiaa vähän mainostanut.
TdT painoi ajatuksissa sen verran, että vaihdoin taakse uuden renkaan. Noo... Olihan se edellinen jo vähän kulahtanut. EN TYKKÄÄ edelleenkään Schwalben "Ralli Ranesta", mutta kun nyt ei muutakaan "hyllystäni" löytynyt. Joskus, heikkona hetkenä, tullut hankittua alennuksesta "halvalla"(!).

 

Ruusuja......

Rosen demopäivä vieraili Seinäjoella ja pitihän "TAAS" sinne mennä pällistelemään.
Itsensä kiusaamista.... Monta syvää huokausta ja tyhjän kukkaron ajattelua.....

 

Enemmänkin olisi porukka sopinut.....

 

 

 

Pettymyksiä......

Olen jatkanut noitten hiekkakankaitten ajeluja. Aina tulee tietysti hienoilla poluillakin pettymyksiäkin...

 

Hirvi-Baari ei ollut vielä auki :-(

 

Pohjalaisuutta(ko)???......

Loppuun vielä uskomaton kertomus, jossa ei vielä ole viimeistä sanaa sanottu. Jännityksellä seuraan tilanteen kehittymistä......

Pari kilometriä kodistani, eräs maanomistaja "suutahti" keväällä Seinäjoen kaupunkiin. Kolmisenkymmentä vuotta olen kulkenut ko. polkua ja reilut kymmenen vuotta se on ollut ulkoilureittinä. Nyt maanomistaja on rakennellut ja parannellut barrikaadiaan muutaman päivän välein. Vaijeria levitelty, ettei kukaan paha setä vaan tule moottorisahalla purkamaan "teosta". Jäteöljyllä tuhrittu metsää leveältä, ettei vaan kukaan pääsisi kulkemaan esteen ohi. Ainakaan itseään likaamatta. Ja viikko sitten ryhdyttiin oikein maansiirtohommiin.
Eilen kiusanteko muuttui sitten mielestäni vahingonteoksi. Kuvanmukaista tavaraa löytyi maastopyörän renkaista....
Kaikkea se pahamieli saa ihmisen tekemään. Vai eikö vain lääkitys ole ihan kohdillaan....

 

Pahaa jälkeähän ne maahan upotetut ja teroitetut, metallipiikit tekee....

 

 

Naatitaan, naatitaan…..

Peurunka tuli nähtyä. Niin kuin lupasin menin vain ajelemaan….. Aamusta mietin, menisikö kierrokselle vai kahdelle, mutta sää painoi vaaan yhdelle kierrokselle. Ja hyvä niin. Rinki tuli nähtyä ja suht mutaiseksi havaittua.

Yhdeksän kilometrin kohdilla laskussa alkoi vasta tuntua taas hyvältä… Tai siis ei hyvältä, mutta normaalilta. Se olikin hyvä, sillä siitä alkoi suurin yhtämittainen nousu.
Vähän taas pelotti ”nahka kalju” ”Ralli Rane” takarenkaana, mutta hyvinhän se siellä sutii. Enpähän vaihda rengasta vieläkään…….

 

Elämäntapa intiaani……

Kevät ei meinaa lämmetä ja sateitakin tutuu liikkuvan lähes päivittäin. Jotain taas piti keksiä, että mieli alkaisi kirkastua.  Seinäjoen seuduilta löytyvät mutaiset, turpeiset, kuraiset, kivikkoiset ja juurakkoiset polut eivät mieltä kirkasta. Siispä, heikolla ympäristöopin taidoillani, etsiskelin tietämiäni hiekkakankaita renkaan alle.

Loppuun laitan kuvia ajelemiltani poluista…..

 

Yksinkertainen maratoonari….

Mietityttää, että olenko enää ihan täysin ”yksinkertainen maratoonari”. Lauantaina olin ajelemassa ”etuautona” Seinämaratonilla. Ihan kiva kokemus tuokin. Ainakin niska tuli pyöritellyksi ja venytellyksi. Aika monta kertaa piti katsoa taaksepäin, vaikka peilikin oli käytössä.

n. 15 km/h keskarilla, aikaan 2.55. Sykkeellä 100 + - 5.

Liika on liikaa……

Mikähän tuota 23.5 päivää oikein ”riipoo”. Äkkiä laskien taitaa olla yhdeksän erilaista (liikunnallista) tapahtumaa, mihin voisi mennä.

No, arpa on heitetty…. Tour de Tampere.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

No olihan siellä jossain vähän märkääkin...

 

 

 

 

 

Voisiko maastopyöräilijä vielä muuta vaatia....

 

Maastopyöräilijän pahin vihollinen: Ponsse

 

 

 

Olmin lait……

 

Aikoinaan (muistaakseni) vuonna kivi ja kanto, tuli käytyä jotain sähköpuolen koulua. Siihen aikaan tuli Ohmin laki tutuksi. Nytemmin kun (maasto)pyöräily on alkanut kiinnostaa miestä, vannon enemmän Olmin lakiin.

Olmi on kunniakkaasti laatinut ohjeita pyöräilyn harrastajille siitä, kuinka selvitä kunniakkaasti Jämi MTB elokuun alussa läpi. Ajamisen tekniikan harjoittelemiseen on viisi…. ööööö. Siiiiis 1,2,3….. No laskekaa itse…. ohjetta.

Huomio kiintyy ennenkaikkea neljänteen pykälään, jossa suositellaan harjoittelemaan ajamista myös väsyneenä. TÄÄLTÄ HEP!.... Vappunakin, kuin ajoin toista kellonympärystä, yksitoista (11) tuntia ajoin siitä väsyneenä. Muutenkin tuntuu siltä, että tuota on tullut harjoiteltua PALJON. Tästä voi vetää ihan suoran johtopäätöksen, että siinähän minun täytyy olla hyvä!!!

Pitäisiköhän kokeilla jotain muitakin kohtia?????

 

Mitäs sitten……

Vappuajelusta alkaa olla jo ”suurinpiirtein” palautunut ja pitäisi suunnitella tulevaa.

Ma                      Pyöräsuunnistus iltarastit

Ti                        Seuran kovempi yhteislenkki

Ke                       Seuran kevyempi yhteislenkki

To                       Pyöräsuunnistus iltarastit

Pe                        ????

La                        Peurungan4-satanen

Su                        ????

 

Hmmm….. Jos tuonne Peurunkaan nyt innostuu lähtemään, ajan teatteri termein: ”Läpimenon”

Lääkärin määräys….

Aina joskus joutuu paikkoihin, jossa jonkun muun tilannetaju aiheuttaa totaalisen repeämisen. Kadehdin todellakin heitä verbaalisesti lahjakkaita.

Vapun aattona oltiin juhlistamassa iltaa eräässä ravintolassa. Jossain vaiheessa tulee aina tarve käydä ”kusilaarilla” ja siinä seiseskellessä eräs vessaan tuleva henkilö huomasi jo kaikki ”seisomapaikat” varatuksi. Pöntölle mennessään toi asian julki: ”Pakko mennä istualtaan kusemaan, kun lääkäri on kieltänyt nostamasta mitään raskasta”…..

Naamakirja ongelmia….

Koska Etelä-Pohjanmaalla sanotaan asiat suoraan ja niin kuin ne on, niin: PERKELE !

Alakaa pikkuhiljaa pänniä nuo feispuukki kaverit. Kaikki vain tuntuu ”elvistelevän” ajeluillaan. Joku on ajanut maasturilla toistakymmentä tuntia, joku yli kaksisataa kilometriä. Ja joillekkin ei enää päivät riitä, vaan on ajeltava ihan yötä myöten.

PERKELE, että meinaa Pohjalainen kateus saada itsellä otsasuonen pullistumaan. Pitäisi varmaan nuo tuollaiset kaverit heittää ulos koko kaveriporukasta. Vai antaisko itselle ”bannia” koko naamakirjasta. Josko sitä sitten alkaisi mieli laantua.

Mutta taitaapa se toimia toisinkinpäin. Kyllähän nuo minun kahden tunnin lenkkien hehkutukseni saa pyöräilevät kaverini lähinnä myötätuntoisen säälin valtaan. Minkähän takia on joskus luullut minuakin joksikin  ”pyöräilijäksi” ja erehdyksessä tullut hyväksyneeksi kaveripyyntöni. Näen jo sieluni silmin, kuinka etusormi hivelee hiiren näpsäytintä ja niin on Vema out pyöräilevästä kaveripiiristä……

PERKELE.....  Tulee mieleen se Pohjalaisen akan tokaisu, kun katsoi naapurin hautajaisia, johon ei oltu kutsuttu: ”Vielä sitä kuollaan meilläkin!”

 

Veman Vappuajelu…..

Palanmatkaa tuli koluttua Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan metsäautoteitä ja reitin varrelle sopivia polkuja. Ja taisi tulla käväistyä Laihiankin puolella. Hommaa helpotti se, että metsäautotiet oli loistavassa kunnossa. Ajotuntumaltaan lähes asfaltin luokkaa.

Tarkoitus oli ajaa kellon ympäri, mutta jossain vaiheessa lopetin kellon vilkuilun ja alkoi 200:n metsästys….

Täytyy vielä muistaa, että ei tälläisiä lenkkejä ajeta ajan tai kilometrien takia. Ne on kuitenkin niin riippuvaisia ajetusta maastosta. Tällaisia ajetaan siksi, että (vanhan) pitää itselleen todistella jotain……

Toivottavasti ”joku” elää tämänkin jälkeen siinä autuaassa harhaluulossaan, että minä muka olisin joku maastopyöräilijä…..

 

Hyvää Vappua

 

 

Ei ollut hevosia uimassa....

 

 

Onpa paikkaa nimellä heitetty....

 

 

 

Matkailijan eväät: Geeliä ja banskua...

 

 

 

Hahtikivi. Enpä ole tuon olemassaolosta ennen tiennyt. Yksinäinen kivi tiputettu keskelle metsää. Vieläpä siististi pienempien kivien "kivijalalle".

 

 Tätä piisasi.....

 

 

Polje polje...

 

 

 

 

 

Nopan hirvi"mutteri".

 

 

Ajan hammas syönyt muistopaatta.

"Tapio rakensi tämän metsäautotien 1959"

 

 

Niinistönjärvi

 

 

Neulaspolkua...

 

 

Tänä Vappuna ei päässyt tansseihin :-(

 

 

10 tuntia takana ja pakko saada jotain "kiinteää". Plussana sitten suolaa ja (tietysti) Cokista.

 

 

Kotona jälleen.....

 

 

 

 

 

Sähkö läskejä ja unelma pyöriä…..

 

Feltin pyörien koeajokiertue rantautui Seinäjoelle ja pitihän siellä olla taas kuolaamassa. Kaikennäköistä pyörää oli tarjolla ajettavaksi, mutta eniten kiinnosti tietysti ”erikoisuudet”.

Aloitin ajamiset sähköavusteisella läskillä. Oli aika veikeä peli. Yhdellä lauseella voisi sanoa, että: ”Itsensä huijaamista, jalostetuimmassa muodossa”. Totuus vain iski vasten kasvoja tylysti, kun otti sähköavut pois ”tuuppaamasta”. Pyörän joustokeula taas kuitenkin sykäytti. LUPAAN, että jos joskus ostan läskin, niin siinä on joustokeula.

Seuraavaksi ajelin ”budjetti” hintaisella täpärillä. Pyöräksi tuonkin tunnisti, mutta mutta…. Jätetään nyt kommentoimatta. Oma Giantti vain on Giantti….

Sitten tuli vuoroon SE. Vaikka tässä on tullut hiljattain ajeltua muittenkin merkkien ”hifi” kalustolla, niin nyt joutui nöyrtymään. Alla hyrräsi ”soiva peli”, josta alkoi ajatukset olla sitä luokkaa, että että…..
Vaikka tämän hintaluokan pyörät PITÄÄ jo olla hyviä, niin taisin ajella tähän mennessä parhaimmalla maasturilla. Hakemalla jos jotain pitäisi moittia, niin niin… Takarenkaassa oli ehkä liian vähän painetta. Nimittäin takapää hiukan pyrki ”karkaamaan alta” kurveissa.
Siinäpä ne tulikin parissa kymmenessä minuutissa löydetyt viat pyörästä luetelluiksi. Enpä hehkuta enempää. Alkaa masentaa vain itseäkin enemmän….
Vuoden kuluttua voi jo taas ihmetellä tätä kirjoitusta. Ihmettelyllä on oikein oma nimikin. Sitä kutsutaan kehitykseksi.

Lopuksi ajoin yhtä maantiepyörää. Levyjarrut ja sähkövaihteet… Hmmm…. En saanut enää oikein otetta koko hommaan. Olin niin edellisen pyörän lumoissa…

Siinäpä niitä… Unelmia ja haaveita……

Felt EDICT FRD satin carbon

 

 

 

 

 

 

 

Koulun penkkiä kuluttamaan…..

 

Taas vierähti viikonloppu Jyväskylässä pyöräilyohjaajaksi kouluttautumassa. Alkaa homma olla jo ”paremmalla puolella”. Siitä selviääkö sitten tulevista tenteistä ja kotitehtävistä läpi, ei ole kyllä hajuakaan. No toivotaan, toivotaan, että joskus saisi pyöräilyohjaajan tittelin.

Tieto lisää tuskaa, voisi olla koko koulutuksen teemana. Näin sen ainakin itse näin. Sitä vain en ymmärrä, kun eikös tuolla pitänyt nyt kouluttaa parikymmentä uutta lenkkien vetäjää, mutta koulutus taisikin karkottaa parikymmentä satunnaisesti toiminutta lenkkien vetäjää toiminnasta. Enkä sano tätä edes ihan täysin leikillänikään…..
Mutta suosittelen kyllä koulutusta kaikille seurojen aktiiveille…… Tieto lisää tuskaa, mutta eihän tämä pyöräily nyt aina niin kivaa ole.

Maastopyöräilyn korkeakouluun….

 

Tämän kesän SE juttu on ollut hakusessa. Mutta ei enää…..

Vuonna 2005 kävin ensimmäisen kerran tämän maastopyöräilyn korkeakoulun ja nyt kymmenen vuoden jälkeen on aika mennä päivittämään tietämys.

Joku jo varmaan arvaakin mistä puhun…. Sillä monien mielestä on vain yksi tämän tasoinen opiskelumahdollisuus Suomessa. Eli olen ilmoittautunut MTB seikkailuun elokuun alkupäiville.

Ensimmäiseksi tietysti piti saada työasiat järjestykseen, kun loma ei tänä vuonna osunut ko. kohtaan.

Toiseksi piti saada Mika puhuttua ympäri, ottamaan huonokuntoisen vanhuksen vaivoikseen. Tiedä sitten, mitä Mika ajatteli, mutta ilmoitti heti ettei ainakaan aio järjestää minulle mitään ”koeajoa”. Ilmiselvää ikärasismia mielestäni…….. Mutta ilmeisesti olen osanottajien listalla.

Kolmanneksi piti saada vielä vaimolta lupa. Nooo… Siltä suunnasta tuli vain kommentti: ” Mitä sä tuota minulta kysyt, menet sä kuitenkin.....”    ........Ehkäpä tuntee minut jo liian hyvin…….

Taisin onnistua tuolla Jyväskylässä houkuttelemaan erään kaverinkin mukaan... Saadaanpa sitten perustaa ryhmä : "Wanhat miehet matkalla kohti Kaamasen tietä".

Hyvän asian puolesta joutuu aina tekemään myös uhrauksia. Nyt jo tiedän etten ole ainakaan Syötteellä tänä vuonna ajamassa.

Loppuun vielä fiilistelyä menneestä ja tulevasta…..

 

Vuoden 2005 ryhmä, Valkeakoski - Ähtäri

 

 

Tzei tzei Jokilan 2012 kuvaamaa videota tämän vuoden reitiltä..

 

 

 

 

 

 

Kiinnostusta yli rajojen....

 

 

 

Blogini tilastot ovat viime päiviltä aika mielenkiintoiset. Suurin osa sivun katseluista on tapahtunut Venäjältä.

Joko Trollit ovat löytäneet sivustoni tai sielläpäin on suurta kiinnostusta Juhlavuoden ajooni.

 

Perhana.... Pitääkö tässä vielä alkaa opetella kesäksi Venäjääkin.....?