Juhla-ajo: Info 1

 

Ensiksi nyt kuitenkin päivitetään kuulumiset……

Nyt ei tarvitse kysyä: hyvät vai huonot uutiset ensiksi. On vain huonoja ja vielä huonompia uutisia.

Viimeksi jo kerroinkin, kuinka oli vaikeuksia takavaihtajan kanssa ja lenkki jäi kesken. Seuraavalla lenkillä flunssa ilmoitteli tulostaan ja lenkki jäi kesken. Seuraavaksi lähdin kokeilemaan ja  ajelemaan flunssan jälkeen. Takarengas kyljestä halki ja lenkki jäi kesken…. Viikon sisällä kolme kesken jäänyttä ajelua…….. Jotkut ehkä muistavatkin, että vaihdoin uuden renkaan TdT:n eli oli renkaan viides ajokerta……

 

Taas meinasi alkaa otsasuoni pullistamaan. Ehkäpä jopa muutama ”tyhmä” sanakin meinasi kirvota huulille. Vähän oli ottanut vannekin osumaa ja tulipa sekin suoristettua.

Tänään sitten hätäännyksissä ostin  ”käärmeennahkaisen” Maxxis ikonin. Ja pitihän sitä käydä heti kokeilemassa MUTU testin merkeissä….  Matka suuntautui itselle vähän liian vaikeille poluille ja flunssan jäljiltä oli jalatkin aika ”tyhjät”. Ei nyt oikein miellyttävää maastopyöräilyä……

Mutta ehkäpä tämä tästä. Paistaa se päivä vielä risukasaankin…..

 

Juhla-ajo……

 

Tasan neljän viikon kuluttua ollaan matkalla Hämeenkyrön lentokentän seutuvilla. Muutama aika varma lähtijä ja joukko siihen suuntaan vihjailevia. Toivottavasti porukka alkaa kasaantua, niin pääsen toden teolla suunnittelemaan ”oheistoimintoja”.

Diesel legenda – Mikko veti omansa pitkän ajelun TdT:n yhteydessä. Tämä minun ajeluni on ehkä enemmän ”jokamies luokkaa”. Reitti on helpompi, vauhti hitaampaa ja korkeuserot maltillisia. Isot Pojat varatkoot ainakin enemmän vaatetta. Toki täytyy muistaa, että 20 tuntia ajelua vaatii sen verran kuntoakin, ettei ihan kaikki torin laidoilta poimitut ehkä läpi selviydy. Katsotaan sitten kuinka itselle käy….. Huoltoauto seuraa onneksi mukana kaiken matkaa….

Reitti….

Hämeenkyrön St1 huoltoasemalta lähdetään. Ensimmäiset kilometrit karistetaan asutuksen pölyt kenkien pohjista. Pian aletaan nousta hiekkakankaille ja Hämennkyrön lentokentälle. Siitä alkaa loputtomat Hämeenkankaan hiekkakangaspolut, aina Niinisaloon asti. Mutkitellen ajellaan lukemattomien polkujen risteysten ohitse. Välillä toki pysähdellään ja katsellaan vähän ympärillekin.

Niinisalon jälkeen alkaa reitin ”typerin ” osuus. Pohjankankaan ampuma-alue ohitetaan lännen puolelta 40-50 km kylä ja metsätietä, höystettynä muutamilla poluilla. Itäpuolella olisi 30 km asfaltti ajelua…. Ja ampuma-alueen reunamilla (jonne ei saa mennä), telaketjujen  möyrimää ”juoksuhiekkaa”.

Vähän ennen Kantin kylää päästään taas hiekkakankaille. Täältä lähtee kuninkaallinen museotie kohti Kauhajoen Nummijärveä. Yritetään aina sopivissa poikoissa poiketa isommalta väylältä sivummallekin. Pari kilometriä löytyy hyvää pitkostakin.

Nummijärvellä ollaan reitin noin puolessa välissä (+ - tunti). Katsotaan jos saataisiin huollolta aamupuurot…

Hiekkakankaat jatkuvat ; Nummikangas, Pirttikangas, Laitasaaren kangas ja Pitkämönkangas. Välillä isompaa ja välillä pienempää uraa…. Loppumatkaa metsätie painotteisesti Kurikkaan, jossa pidetään ruokatauko, juurikin ruokatunnin aikoihin.

Tähän asti reitti ( n. 200 km tähän mennessä) on ollut asiansa osaavalle maastopyöräilijälle todella helppoa, mutta tästä eteenpäin alkavat kivet ja juuretkin tulla tutuiksi. Joissain kohdissa voidaan jakaa ryhmää muutaman kerran kahtia ja ”rymy” porukka voi mennä haastavampia polkuja. Santavuorelle nousu jo saanee ajajat puuskuttamaan. Ja Luomaisten avokalliot lienevät jo sopivan vaativaa maastoajoa väsyneelle porukalle.

Kelloa vilkuillen suunnitellaan loppumatkaa, niin että saavutaan Seinäjoelle noin 17.00, jossa sauna odottaa…

 

Eipä muuta kuin keskustelua, kysymyksiä ja (epävarmojakin) ilmoittautumisia tulemaan face sivulle……